Olen koko päivän etsinyt tietoja keskoslapsista. Yllättävän vähän netti tarjoaa tietoa. Olin odottanut löytäväni enemmän ja selkeämpää tietoa. Onneksi on sairaanhoitajaksi opiskeleva ystävä, jonka puhelu rauhoitti mieltä kummasti. Kiitos <3

Tänään oli tosiaan lääkärineuvola ja lääkäri määräsi supisteluiden ja synnytyskanavan lyhenemisen takia saikulle siihen asti, että äitiysloma alkaa. Raskausviikkoja on vasta 28+6, eli kyllä jonkun aikaa saisi vielä tuo "öttis" pysyä tuolla sisuksissa kasvamassa.

Välillä olo on sellanen "päivä kerrallaan" ja toisella hetkellä meinaa iskeä pelko ja paniikki. Mutta kait se on vaan tartuttava tuohon "päivä kerrallaan"-asenteeseen, jos aikoo täyspäisenä selvitä.

 

Muutenkin on äitiyteen liittyvät asiat pyöriny viimeaikoina mielessä. Lähinnä luettuani Virpi Salmen kolumnin Hesarin nettisivuilta on pyörinyt joitain juttuja mielessä.

Osittain ihmetyttää, miksi iso osa keskustelusta tuntuu olevan tosi kärkästä ja todella "joko-tai"-tyyppistä. Joko olet Nina Mikkosen tyylinen kotiäiti, joka hoitaa lapsiaan kotona kunnes ovat täysi-ikäisiä tai sitten ura-äiti, joka lykää muksunsa hoitoon heti kun voi. Molemmat puolet tuntuvat perustelevan omaa kantaansa lapsen parhaaseen. Ja vielä niin, että se oma kanta on ainoa oikea keino toimia lapsen parhaaksi.

Itse näen sekä kotihoidossa että päivähoidossa hyviä puolia. Ja toisaalta lapsen luonnekkin vaikuttaa paljon siihen, mikä sopii ja mitä tarvitsee. Itse olisin kaikkein tyytyväisin kun vain olisi ihan OIKEASTI valinnan mahdollisuus. Ensin jouduin laittamaan lapseni hoitoon, koska ei ollut varaa jäädä kotiin. Kotihoidontuella ei vain ole mahdollisuutta olla kovin pitkään kotona, jos mies ei satu olemaan hyvä palkkainen. No kaikkea ei voi saada ja se töiden etsiminen taitaa vaan olla se hinta omasta kodista. Ja nyt kun haluaisin pitää lastani hoidossa, se ei onnistu hoitopaikkojen vähyyden takia. Ei siis kauheasti ole valinnan vapautta.

Lapsemme ei aloittanut päivähoitoa heti vanhempainvapaan päätyttyä. Koin, että poika on ihan liian pieni vielä hoitoon. Jotkut haluavat, että lapsi puhuu ja kävelee ennen hoidon aloittamista. Itse halusin, että lapsi kävelee, vähän ymmärtää ja syö samaa ruokaa, kuin aikuiset. Poika oli sitten vuoden ja 4kk kun aloitti päivähoidon. Siinä vaiheessa oli jo ihan hoitovalmis. Jäi hoitoon melkein alusta asti mielellään ja koko ajan on hoito sujunut hyvin.

Nyt kun kysyin, voisiko poika käydä hoidotta esim. päivän viikossa äitiyslomallanikin, vastaus oli, että noin pieni ei tarvitse virikehoitoa. Olen kyllä siitä eri mieltä. Poikani on hyvin sosiaalinen ja ihan selkeästi turhautuu ollessaan kotona. Joululomalla huomasi, kuinka tenava suunnillen hyppi seinille pitkän kotonaolon jälkeen. Minun olisi pitänyt ihan koko ajan olla yhdessä leikkimässä tai lukemassa jotain kirjaa tai muuta vastaavaa.

 

Itse koen, että minulla ei ole tässä asiassa todellista valinnanvaraa. Kela ja kunnan päivähoitopolitiikka säätelevät sen onko lapseni kotona vai päivähoidossa.